KOIRANELÄMÄÄ ja KISSANPÄIVIÄ ESPANJASSA.
Arkista tassuttelua -hyödyllisiä vinkkejä ja tietoa Espanjaan matkustaville karvaturreille.

8.2.2012

Ossi toipui hyvin -kunnossa ollaan taas

Leikkauksen jälkeiset päivät Ossi lepäili enemmän ja nukkui tavallista sikeämmin, johtuen myös lääkityksestä; kipulääkitys oli päällä 3 päivää ja antibiootit 6 päivää.
¿salasana...?

Toipuminen oli hämmästyttävän nopeaa. Kotosalla Ossukka touhusi tuttuun tapaansa jonkin verran jo heti seuraavana päivänä, ja piristyi päivä päivältä.
Ulkona yritettiin rauhallisempaa tahtia, eläinlääkärin suosituksesta, mutta Ossia oli liki mahdotonta jarruttaa. Haavat eivät haitanneet menoa, eikä kipuja tuntunut olevan. Ossi paineli päivittäiset kolme lenkkiään tavalliseen tapaan, ei hidastellut vauhtiaan, saati suostunut lyhentämään aikaa enempää kuin reittiäkään.
Kahdessa jälkitarkastuksessa kaikki oli hyvin. Tikit sulivat pois itsekseen. Ainoat ongelmat aiheutti laastari. Liima ärsytti vatsanpohjan herkät alueet punaisiksi. Ja sitten vielä  irrottaminen. Ainakin puoli tuntia ähelsin laastarin kimpussa turhaan, kunnes tajusin, etten pysty irrottamaan sitä millään keinolla kivutta pois, eikä sitä siihenkään voi jättää repsottamaan. Sitten keksin osoittaa Ossille osittain irti olevaa laastaria -¿kato! mikä toi on?- koirapoika vilkaisi minua, nuuskaisi kerran laastaria, ja nappasi sen siinä vilauksessa irti, inahtamattakaan. -Kyllä pääsi iso helpotuksen huokaus!
Viikon ajan haava- ja ärsytysalueita hoidettiin päivittäin betadinella ja rauhoittavalla voiteella. Ossi piti ihmeen kiltisti bodyn (vauvan haalari, johon oli tehty hännälle reikä) koti-oloissa päällään, eikä yrittänytkään nuolla haavoja. Tasan 10 päivän kuluttua, kun aamulenkin jälkeen jätin bodyn pukematta, Ossi paneutui mukavasti aamiaisensa jälkeen sohvalle, ja alkoi nuolla haavakohtaa. Otin tutun siniraitaisen bodyn käteeni....
-KUULEPPAS OSSI!....siihen jätti, eikä koskenut haavaan sen koomin, eli vaivaksi saakka ei kutissut, jos ollenkaan, ja kuulo ainakin oli parantunut.
Nyt jo huomaa, että toisten koirien jälkien nuuskiminen on selvästi vähentynyt. Ossi seurailee ulkonakin enemmän ympäristöä ja tapahtumia, se on keskittyneempi, ja ehkä vähän aikuisemman oloinen.
Haavat ovat parantuneet täysin, ja nyt toivotaan lisää hyvää onnea, pitkää ikää ja terveyttä tälle meidän Oskulle.

Ei kommentteja: