KOIRANELÄMÄÄ ja KISSANPÄIVIÄ ESPANJASSA.
Arkista tassuttelua -hyödyllisiä vinkkejä ja tietoa Espanjaan matkustaville karvaturreille.

5.4.2012

Valkosipulia koiralle - Oikein käytettynä hyvä, väärin käytettynä paha

Se pitää punkit, kirput ja muut syöpäläiset loitoilla, se ehkäisee syöpiä ja vahvistaa immuunijärjestelmää, pahat hengetkin se karkotti noitien aikaan.
Koirien valkosipulin käytöstä kiistellään jatkuvasti, siihen suhtaudutaan kriittisesti, koska sipuliperheen kasvina se voi aiheuttaa suurina määrinä jatkuvassa käytössä hengenvaarallisen anemian, lisäksi tutkittu tieteellinen näyttö terveysvaikutuksista koirille puuttuu.
Kuitenkin maailmalla alkaa olla sellainen nippu positiivisia kokemuksia, että niitä on vaikea ohittaa ja kuitata humpuukkina.
Avain terveelliseen turvalliseen käyttöön löytyy mahdollisimman pienestä, mutta riittävästä annostuksesta kokeillen haettuna;
Yli 20 -kiloiselle koiralle riittänee hyvin yksi tuore valkosipulin kynsi pariksikin päiväksi, mieluiten kuuriluontoisesti.  Jos koira ei siedä tuoretta, kaupasta saatavat kapselit ja puristeet on helppo antaa ruoan mukana.
Pohjoisen olosuhteissa syöpäläisten häätöön riittää kesäkäyttö.

Älä anna pennulle valkosipulia. Valkosipulin sisältämät sulfidiyhdisteet aiheuttavat liiallisesti nautittuna Heinz-body anemiaa. Normaalisti luuydin tuottaa jatkuvalla syklillä uusia soluja vanhentuneiden solujen tilalle, jotka elimistö hajoittaa. Jos hajoaminen kiihtyy, esim. valkosipulin aiheuttamana, luuydin ei pysty tuottamaan tarpeeksi punasoluja hajonneiden tilalle, syntyy hemolyyttinen anemia. Pienellä pennulla punasolujen tuotanto alkaa olla tarpeeksi kehittynyt vasta noin 8 viikkoisena. Valkosipuli voi myös aiheuttaa pennulle ripulia ja pahoinvointia.
Aneemiselle ja leikkaukseen valmistautuvalle koiralle ei saa antaa valkosipulia.

Ossi alkoi käyttää valkosipulia noin kolme vuotta sitten. Kaikenlaiset niskaan laitettavat tipat punkkeja ja kirppuja vastaan aiheuttivat pahoinvointia, eikä tuntunut yhtään hyvältä laittaa oman koiran niskaan aineita, joiden ohjeissa varoitettiin isolla; "Älä koske!-pese kädet heti!" Jytyjä myrkkyjä, joiden käytöstä huolimatta Ossista poistettiin säännöllisesti jokunen punkki vuosittain, ja kerran sillä oli kirpputartuntakin.
Turhalta tuntui, vastenmielisyys kasvoi ja rypyt syveni, -oli hyvät syyt hakea uusia keinoja. Luonnon vaihtoehto on kuitenkin mielestäni aina paras ja ensisijainen, kun pelataan terveydellä.

Ensin kokeilin Ossille lihanpaloja, joita oli keitetty parikymmentä minuuttia laimeassa valkosipuli liemessä.
Osku hotkaisi tapansa mukaan tarjotut makupalat hyvin hapeasti, ja halusi heti lisää. Onneksi en antanut, koska kymmenen minuutin kuluttua se yht'äkkiä pomppasi pystyyn, ja alkoi villisti kyntää kuonollaan peffa pystyssä mattoa ristiin rastiin. Se pärski, niiskutti, hikotteli ja pyöri hullun lailla, päästäkseen irti valkosipulin hajustaan. Onneksemme jugurtti ja juusto helpotti oloa muutamassa minuutissa, mutta se siitä tuoreesta valkosipulista missään muodossa meidän Ossille.
Valkosipulipuristeeseen Osku ei reagoinut mitenkään, se kelpasi jopa sellaisenaan, ja ilman jälkimaininkeja.
Niinpä Ossin yhteen ateriaan on lisätty keväästä syksyyn pari puristetta, noin 0,2 g, päivittäin, eikä sitäkään ihan orjallisesti. Eikä punkin punkkia, ei kirppujakaan, satunnaisia loikkijoita lukuunottamatta, näinä vuosina. Veriarvot tarkistettiin tämän vuoden alussa, ja kunnossa ovat nekin.
- Eli tässä taas yksi ei tieteellinen "näyttö".

28.5.2012 Punkki iski Ossiin ja sanoi yäk-hyi!

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

20 vuotta olen antam´nut koirilleni valkosipulia, yleensä ostan sitä hevosten kuivattua rouhetta.Sitä lisätään ruokaan huhti-syyskuu välisenä aikana n. teelusikallinen lähes joka päivä.Vain muutama punkki ollut näinä vuosina,koirat kyllä liikkuvat metsässä yms.vapaina ja terveitä ovat olleet.Itse en ainakaan jaksa lähteä mukaan hysteriaan,etteikö koiralle sitä voisi antaa,pitää toki miettiä määrät.

Anonyymi kirjoitti...

mites alle viisikiloiset pikkukoirat?

leena kirjoitti...

Pikkuruinen koira = pikkuruinen määrä! Kynnen murskasta vain pieni määrä, tai puristeesta pieni osa!

Tiina kirjoitti...

Mihin ikään asti on pentu? Kun pennulle ei voi antaa (?). Mikä pennulle paras punkkikarkoite? Tänä kesänä taitaa olla ihan älyttömän paljon.

leena kirjoitti...

Hei Tiina,
Pentuaika 3 kk asti, lapsuusaika n. 3-6 kk, murrosikä tulee 7-10 kk iässä. Vaikka valkosipuli on ehkä tutkituin lääkevaikutteinen kasvi, sen vaikutuksia koiraan ei ole siinä määrin tutkittu ja testattu saatika todistettu, kuin ihmiseen.
Pienen pennun kehitysvaiheet on ainutkertainen lyhyt aika, vain kerran elämässä, jolloin elimistön pohja ja koko perusta rakentuu. Kehittyvä elimistö on herkkä ja arvaamaton kokeilupohja asioille, joista terveysvaikutteiset faktat puuttuvat, ja ennen kaikkea, joista haittoja ei tunneta. En antaisi pennulle valkosipulia, enkä muutakaan, mitä on vähänkin syytä epäillä.
-Pennulle paras punkkikarkote? - Itse pidin ja pitäisin pennun pois punkkien ulottuvilta, en nyt ”lasikaapissa”, mutta pois heinikoista ja pusikoista kirmailemasta. Osku juoksenteli jo pentuna pahimpaan punkkiaikaan mäntysuopaliuoksella pesty, huonosti huuhdeltu t-paituli päällä, -sekin on tehokas hajupommi punkkeja ja kirppuja vastaan, hajuhan ne kutsuu. Kemiallisia punkkikarkotteita, joihin koskemisen jälkeen on heti pestävä kädet, -EIEI ja ei!
Jokapäiväinen punkkitarkastus on helppo tehtävä, mieluisakin koiralle. Punkki on helppo poistaa, kun sen huomaa ajoissa, eikä se ole ehtinyt kunnolla kiinnittyä.
Kärsivällisyyttä! -se on niiiiin lyhyt se pentuaika. -Että iloista punkkivapaata kesää!